perjantai 24. joulukuuta 2010

torstai 23. joulukuuta 2010

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

tiistai 21. joulukuuta 2010

maanantai 20. joulukuuta 2010

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

lauantai 18. joulukuuta 2010

perjantai 17. joulukuuta 2010

torstai 16. joulukuuta 2010

Tiistain 21.12. kyyditysjärjestelyt

TIISTAI 21.12.2010

Syyslukukausi päättyy tiistaina 21.12.2010.
Koulupäivä alkaa kaikilta klo 8.30.
Aamukyydit toimivat normaalisti vuorolinja-autoilla.
Jaamme todistukset ja joululomalle lähdemme n. klo 8.45.
Paluukyydit ajaa Veijo Hämäläinen, ensin Tupalan suunta ja sen jälkeen Vehmaskylän suunta.


KEVÄTLUKUKAUSI 2011

Kevätlukukausi alkaa keskiviikkona 5.1.2011 normaalin työjärjestyksen mukaisesti.


                  Koulumme henkilökunta toivottaa teille kaikille

                              RAUHALLISTA JOULUA
                                                JA
                   ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2011!

Joulukalenteri 16.12.

video

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

tiistai 14. joulukuuta 2010

maanantai 13. joulukuuta 2010

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

lauantai 11. joulukuuta 2010

Rämälän koulun joulujuhla 14.12.2010

TERVETULOA Rämälän koulun joulujuhlaan tiistaina 14.12.2010!
Aloitamme illan glögitarjoilulla klo 17.30.
Varsinainen joulujuhla alkaa klo 18.00.





Rauhallista joulunaikaa!                           


Kirsi-Marja

Joulukalenteri 11.12.

video

perjantai 10. joulukuuta 2010

torstai 9. joulukuuta 2010

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

tiistai 7. joulukuuta 2010

PISA -tutkimus

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
7.12.2010

SUOMI JÄLLEEN PISA-TUTKIMUKSEN KÄRKEÄ

Suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä
luonnontieteiden osaaminen on PISA 2009 -tutkimuksen mukaan jälleen
huipputasoa.


Päätutkimusalueena olleessa lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo
oli kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Korean jälkeen.
Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi
paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Suomen edelle
sijoittuivat Shanghai, Singapore, Hongkong, Korea ja Taiwan.
Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain
jälkeen toiseksi paras.


SUOMALAISNUORTEN LUKUTAITO ON HIEMAN HEIKENTYNYT, TASO SILTI
OECD-MAIDEN KÄRKEÄ

Lukutaidon kansalliset keskiarvot osoittavat, että suomalaisnuorten
lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkitasoa. Vuoden 2000 arviointiin
verrattuna (jolloin lukutaito oli edellisen kerran tutkimuksen pääalue),
on lukutaidon pistemäärä kuitenkin hieman heikentynyt. Suoritustasoltaan
heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt 7 prosentista 8 prosenttiin ja
erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt 18 prosentista 15 prosenttiin.
Erinomaisia lukijoita oli Suomessa edelleen selvästi enemmän kuin
OECD-maissa keskimäärin.


LUKUTAIDON OSA-ALUEIDEN HALLINNASSA EROJA

Lukutaidon eri osa-alueista suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt
selvästi tiedonhaun sekä luetun ymmärtämisen ja tulkinnan osa-alueilla.
Sen sijaan luetun pohdinnan ja arvioinnin osa-alueella suomalaisnuorten
suoritustaso on pysynyt lähes samana vuoteen 2000 verrattuna.


TYTÖILLÄ HUIMA ETUMATKA LUKUTAIDOSSA

Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia
paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin.
Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä.
Vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia
suurempi. Myös lukemisen harrastamisessa tytöt ovat selvästi
aktiivisempia kuin pojat.


KIINNOSTUS JA STRATEGIOIDEN HALLINTA TÄRKEÄÄ LUKEMISESSA

Hyvään lukutaitoon liittyvät Suomessa erityisesti nuorten asenteet
lukemista kohtaan, lukemisstrategioiden hallinta sekä lukemisen
monipuolisuus. Nämä tekijät selittävät suomalaisnuorten lukutaidon
vaihtelua enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan kodin
taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvä oppilaan
sosioekonominen tausta selitti nuorten lukutaidon vaihtelua Suomessa
vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.


KOULUJEN VÄLISET EROT EDELLEEN PIENET

Suomalaisten koulujen väliset erot lukutaidossa ovat edelleen varsin
pieniä. Koulujen välisen vaihtelun osuus Suomessa oli PISA 2009
-arvioinnissa vain 8 prosenttia kokonaisvaihtelusta. Tämä osuus oli
kansainvälisessä vertailussa kaikkein pienin, vaikka koulujen väliset
erot ovatkin hieman kasvaneet vuoden 2000 arvioinnista. Tuolloin
koulujen osuus oppilaiden lukutaidon vaihtelusta oli 5 prosenttia.


MATEMATIIKAN OSAAMINEN ENNALLAAN, LUONNONTIETEISSÄ HIEMAN LASKUA

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen taso on yhä korkeatasoista ja
tasa-arvoista. Matematiikan osaaminen on pysynyt samalla tasolla kuin
vuonna 2003, jolloin matematiikka oli tutkimuksen pääalue. Matematiikan
osaamisessa heikosti menestyneiden oppilaiden osuus oli Suomessa
OECD-maiden pienin. Luonnontieteiden osaaminen on puolestaan hieman
heikentynyt vuodesta 2006, jolloin tutkittiin erityisesti
luonnontieteitä. Tästä huolimatta suomalaisnuorten luonnontieteiden
osaaminen on yhä OECD-maiden huippua.


PISA-TUTKIMUS LAAJENEE, OSALLISTUJIA JO 65

PISA-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat
tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän
kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutetaan kolmen
vuoden välein lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden
osaamisen alueilla.
Ensimmäisenä tutkimusvuonna (2000) PISAssa oli 32 osallistujamaata. Nyt
neljänteen, vuoden 2009 arviointiin, osallistui jo 65 maata/aluetta.
Vuoden 2009 tutkimus aloitti toisen kokonaisen PISA-kierroksen,
pääalueena jälleen lukutaidon arviointi. Lukutaito on PISAssa
määritelty kirjoitettujen tekstien ymmärtämisenä, käyttönä ja
arviointina sekä niiden lukemiseen sitoutumisena lukijan omien
tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä
yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.

PISAn tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen
opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa,
vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia mahdollisimman todenmukaisissa
arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa.

Suomessa PISA 2009 -tutkimuksen (Programme for International Student
Assessment) otokseen valittiin 203 koulua. Otoskoko oli 6 415 oppilasta.
Oppilaista 91 % vastasi koetehtäviin. Suomessa tutkimuksen toteutti
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.


LISÄTIETOJA:

Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- johtaja Eeva-Riitta Pirhonen puh. (09) 160 77268
- opetusneuvos Jari Rajanen, puh. (09) 160 77463
- erikoissuunnittelija Tommi Karjalainen, puh. (09) 160 77325

Koulutuksen tutkimuslaitos (Jyväskylän yliopisto):
- professori Jouni Välijärvi, PISAn kansallinen koordinaattori, puh.
(014) 260 3202, pisafin@jyu.fi
- erikoistutkija Sari Sulkunen, PISAn lukutaidon arviointi, puh. (014)
260 3238, pisafin@jyu.fi


PISA 2009 -tutkimuksen ensituloksia -julkaisu (suomeksi) sekä muuta
tutkimukseen liittyvää aineistoa on opetus- ja kulttuuriministeriön
www-osoitteessa: www.minedu.fi/pisa


Tiedotteen välitti: kirsi.m.hakamies(at)jyu.fi

Koulutuksen tutkimuslaitos / Finnish Institute for Educational
Research
Julkaisu- ja viestintäyksikkö / Publication and Information Unit

S-posti / E-mail: ktl-tiedotus@jyu.fi
Internet: http://ktl.jyu.fi/

Verkkokauppa: http://www.ktl-julkaisukauppa.fi/ / Online bookstore:
http://www.ier-publications.fi/

Joulukalenteri 7.12.

maanantai 6. joulukuuta 2010

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

lauantai 4. joulukuuta 2010

Vierailija Kirsi-Marjan terassilla 1.12.2010



Kissan ja kärpän kohtaaminen.
Kuulet videolla kärpän "pelotteluäänen".

video





Kärppä on lumikon jälkeen pienin näätäeläimemme. Kärppä on yleinen koko pohjolassa. Kärpät asustavat raunioissa, kivikoissa ja muissa paikoissa jossa on käytäviä ja onkaloita. Talvis aikaan niiden ravinto koostuu jyrsijöistä ja muista pikkunisäkkäistä. Kapean, pitkulaisen ruumiin muotonsa ansiosta eläin mahtuu helposti lumessa oleviin myyränkäytäviin ja pääsee näin saaliiseensa käsiksi. Säästääkseen talvella energiaa kärpät ovat levossa suurimman osan vuorokautta. Ne ovat talvella aktiivisia ainoastaan kolmisen tuntia vuorokaudessa. Tänä aikana niiden on pyydystettävä keskimäärin yksi myyrä tai hiiri tunnissa. Poikasaikana taas yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja pyydystettävä keskimäärin kaksi pikkunisäkästä tunnissa.

Yleensä kärppä on kookkaampi mitä pohjoisempana se elää. Kärppä kilpailee täällä lumikon kanssa. Niinpä lumikon on tyydyttävä meillä pienempään ravintoon
Kärppä saa talveksi valkoisen talviturkin. Kärpän hännänpää pysyy kuitenkin talvellakin mustana.Turkin värin vaihtumista ohjaa ulkoisen lämpötilan alentuminen syksyllä. -Lähde: kirja Luonto talvella- Tekijät: Sonia Erikson ja Hans-Georg Wallentinus







 


 

       




Joulukalenteri 4.12.

video

perjantai 3. joulukuuta 2010

torstai 2. joulukuuta 2010

Joulukadun avajaiset 2.12.2010




Tänään oli joulukadun avajaiset. Aluksi Marjaana -ope kertoi joulun sanomasta. Joulurunojen jälkeen laulettiin joululauluja.Sitten julistimme joulukadun avatuksi ja sytytetiin jouluvalot.Syötiin pipareita, juotiin glögiä ja toivotettiin yhteisesti HYVÄÄ JOULUA!
Oli muuten HAUSKAA!  
                  
                   Iiro Rummukainen 1-2 lk.
                  Kirsi-Marja -ope 1-2 lk.






Joulukalenteri 2.12.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Tiistain 21.12. kyyditys

Syyslukukauden viimeisen koulupäivän 21.12. tarkempi kyydityssuunnitelma ei ole vielä selvillä.
Ilmoittelen lähempänä, millä kyytipelillä kyydit hoituvat.

Kirsi-Marja

Joulukalenteri 1.12.

video